perjantai 31. elokuuta 2012

Kaikki maailman käyttäjät*, liittykää yhteen ja kieltäytykää käyttöliittymien katselmoinneista**!

* Lääkärit, sairaanhoitajat, opettajat, lupakäsittelijät, kuntien/ kaupunkien/ valtion virkamiehet, autokauppiaat, isännöijät, matkasihteerit, palkanlaskijat, työnjohtajat jne. jne. - ketkä tahansa, jotka ovat erilaisten tietojärjestelmien käyttäjiä. Sisältää myös ns. käyttäjien edustajat, usein esimiehiä. 
** Yleensä arvioimasta käyttöliittymää, mitä mikä siinä hyvää, mitä pitäisi parantaa, jne. (puhumattakaan sanomasta, onko jonkin järjestelmän käytettävyys riittävän hyvä)

Käyttöliittymäratkaisujen katselmointi ei ole käyttäjien tehtävä vaan suunnittelijoiden tulee ottaa vastuu käyttöliittymäratkaisuista.

Tässä olen taas keskustellut järjestelmätoimittajien ja julkisen tahon edustajien kanssa/ kuunnellut heidän puheitaan.

Ja tämä harhakäsitys on tiukasti vallalla: laitetaan käyttäjät (tai asiakkaan edustajat) katselmoimaan käyttöliittymät.

Väitän, että tämä menettelytapa on yksi keskeisimmistä syistä siihen, miksi tietojärjestelmistä tulee vaikeakäyttöiset. Vaikka kuullostaa käyttäjälähtöiseltä, kyseessä on täysin väärä tapa ottaa käyttäjät mukaan. Mutta tietenkin houkutteleva, koska näin vastuu käytettävyydestä saadaan sälytetyksi käyttäjille ja asiakkaalle.

Miksi näin ei pitäisi menetellä? Tässä blogissa olen kirjoittanut tästä aiemminkin, mutta pääkohtia:

  • Aluksikin taustana: Käytettävyysalalla ei yksinkertaisesti tunneta käytettävyyden arviointimenetelmää "käyttäjien tekemä katselmointi". Eli tällä menetelmällä ei ole mitään tutkimuksellista perustetta. (Käytettävyyden arviointimenetelmiä on kymmeniä). 
  • Katselmoinnnissa käydään läpi käyttöliittymän suunnitteluratkaisuja. Käyttäjillä ei kuitenkaan ole (yleensä) käyttöliittymäkoulutusta. Käyttöliittymän/ käytettävyyden katselmointi ei onnistu "käyttäjäjärjellä" vaan siihen vaaditaan oma ammattitaitonsa (ja on tosi vaativaa heillekin). 
  • Tämä on epävirallinen havainto, mutta kokemukseni on, että käyttäjät eivät ole järin innostuneita tästä roolistaan. Sinällään ihan loogista, koska he joutuvat (1) laittamaan aikaa asiaan, joka ei ole heidän ydintyötään ja (2) tekemään epämukavaa työtä. Käytännössä päättämään ja ottamaan vastuu asioista, joista eivät voi olla varmoja. 
  • Kaikkiaan on riski, että tällaisten katselmointien tulokset ovat laadultaan kyseenalaiset. Tulokset riippuvat täsmälleen mukana olevien käyttäjien analysoinnista ja jäsentelystä. Ja on siis iso riski, että ne eivät osu kohdalleen.  
  • Lisäksi tässä tapahtuu vastuun vierittämistä järjestelmä kehittäjältä käyttäjille. Jos kehitetyssä järjestelmässä onkin puutteita, syyllisiä ovat helposti käyttäjät, joiden tekemien katselmointien tulosten mukaan järjestelmä on kehitetty (tai valittu). 

Miten asia sitten pitäisi hoitaa? Lähtökohtana on kaksi käyttäjille sopivaa roolia:

  1. Käyttäjät ovat oman työnsä asiantuntijoita. Käyttäjiä voi (ja tulee) käyttää hyväksi siinä, että suunnittelijat oppivat ymmärtämään käyttäjien työn. 
  2. Käyttäjät voivat olla testihenkilöitä kehitettävien järjestelmien tai niiden prototyyppien käytön kokeilemisessa (Huom! Järjestelmän käyttäminen on ihan eri asia kuin käyttöliittymien katselmointi!)  Ei kuitenkaan niin, että käyttäjät itse arvioisivat vaan niin, että heidän käytön onnistumisensa arvioivat muut.  
Nämä käyttäjätiedon lähteet (+ tietenkin yleiset käyttöliittymä teoriat, -standardit ym.) tulee olla järjestelmän (käyttöliittymien) suunnitteluratkaisujen perusta.  Ja vastuu suunnitteluratkaisujen laadusta pitää luonnollisesti olla siellä, missä niitä synnytetään eli suunnittelijoilla. Työnä ei ole helppoa (erityisesti kohta 1), mutta tähän pitäisi pyrkiä ja nähdä asia osana käyttöliittymäsuunnittelijoiden ammattitaitoa. Mielestäni on jopa eettisesti väärin, että vastuu suunnitteluratkaisujen laadusta sälytetään käyttäjille. 

Summa summarum (otsikko toistaen): Kaikki maailman käyttäjät, liittykää yhteen ja kieltäytykää käyttöliittymien katselmoinneista!

keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Sain palautetta vieraskynääni


Sain palautetta vieraskynääni Hesarin mielipidepalstalla 4.7, kirjoittajana Suomen taitohankinta Oy:n toimitusjohtaja Kari Annala. Ohessa linkki kirjoitukseen (koko kirjoitus näkyy valitettavasti vain Hesarin digilehden tilaajille).

Mielestäni Annala ehdottaa niitä asioita, joita tänä päivänä käytetään ja jotka vain eivät toimi. Kirjoitin vastineen Hesariin; katsotaan sitten, julkaistaanko se.

Palaan asiaan joka tapauksessa tarkemmin kesälomien jälkeen.

http://www.hs.fi/digilehti/mielipide/Tietoj%C3%A4rjestelm%C3%A4hankinnoissa+saa+sen+mit%C3%A4+osaa+pyyt%C3%A4%C3%A4/a1341292373075

maanantai 2. heinäkuuta 2012

Timon vieraskynä HS 1.7.2012: "Helppokäyttöisyyttä osattava vaatia"

Näin kesäloman alkajaisiksi Hesari julkaisi vieraskynäni: 

"Helppokäyttöisyyttä osattava vaatia. Tarjouskilpailussa päädytään liian usein tietojärjestelmään, joka on käyttäjilleen tuskallinen". 

Pääset lukemaan koko jutun osoitteesta: 




maanantai 28. toukokuuta 2012

Käytettävyysseminaari 29.5.02

Vähän myöhään tämä ilmoitus mutta tule jos ehdit! http://www.sytyke.org/kaytettavyysosy/toiminta

torstai 3. toukokuuta 2012

Tarjouspyyntö ratkaisee HUSin uuden potilastietojärjestelmän helppokäyttöisyyden

Käytettävyys tulee määrittää oikealla tavalla tarjouspyyntöön, jos halutaan valita aidosti helppokäyttöinen potilastietojärjestelmä ja oikeasti päästä tavoitteeseen "hoitohenkilökunta voi käyttää enemmän aikaansa hoitotyöhön". 

Yle uutisoi viime viikolla HUSin uuden potilastietojärjestelmän kilpailuttamisesta. Jutussa todetaan nykyisistä järjestelmistä, että "suurimmat ongelmat liittyvät järjestelmien käytettävyyteen. Ne ovat moniportaisia ja hankalia. Työntekijä joutuu käyttämään aivan suhteettoman paljon aikaa tietokoneensa kanssa".

Uutisen mukaan ulkomaiset ohjelmistoyritykset ovat tulossa mukaan, kun HUS kilpailuttaa uutta potilastietojärjestelmää.

Ovatko ulkomaiset potilastietojärjestelmät sitten käytettävyydeltään parempia? Mahdollisesti - siitä minulla ei ole tietoa. Mutta vaikka olisivatkin, ei ole itsestään selvää, että "paremman käytettävyyden" järjestelmä tulee valituksi. 

Ratkaisevaa on se, miten käytettävyys sisällytetään potilastietojärjestelmän tarjouspyyntöön: miten käytettävyys on huomioitu tarjouspyynnön vähimmäisvaatimuksissa ja vertailukriteereissä. 

Julkisessa kilpailutuksessa järjestelmän tarjouspyyntö on ratkaisevassa asemassa. Tarjouspyyntö kun on käytännössä järjestelmän tilausdokumentti: se määrittää, millainen järjestelmä halutaan. Hankkijan tulee valita järjestelmä tarjouspyynnössä määritettyjen vähimmäisvaatimusten ja vertailukriteereiden perusteella.

Historia osoittaa, että käytettävyyttä ei osata määrittää julkisten tietojärjestelmien tarjouspyynnöissä aidoksi vaatimukseksi tai valintakriteeriksi. Sinällään se ei ole ihme, koska käytettävyyden aito vaatiminen on menetelmällisesti haastavaa.  (Näistä olen monessa aiemmassa yhteydessä kirjoittanut, ks. tämän blogin aiemmat kirjoitukset ja julkaisut.)

Miten käytettävyysnäkökulmat sitten olisi sisällytettävä potilastietojärjestelmän tarjouspyyntöön? Jos siis halutaan sellainen järjestelmä, että "hoitohenkilökunta voi käyttää enemmän aikaansa hoitotyöhön", niin kuin jutussa todetaanKaksi keskeistä asiaa: 

  • Käytettävyys tulisi sisällyttää mahdollisimman pitkälle vähimmäisvaatimuksiin. Miksi näin? Logiikka on yksinkertainen: jos käytettävyys on pelkästään vertailukriteereissä, niin periaatteessa aina voi tulla valituksi järjestelmä, joka saa käytettävyydestä nolla (0) pistettä. Siis voi tulla valituksi järjestelmä, jonka käytettävyys on "nolla". 
  • Koska käytettävyys tarkoittaa käyttäjien suoriutumista työstään, niin viime kädessä ainoa validi tapa määrittää käytettävyysvaatimukset tulee perustua käyttäjien suoriutumiseen työssään

Miten määrittää tällaiset käyttäjien työssään suoriutumiseen perustuvat vähimmäisvaatimukset tarjouspyyntöön? Lyhyesti sanottuna: tulee määrittää validit mittarit, mittausinstrumentit ja tavoitetasot. Ja jotta vaatimukset olisivat sisällöllisesti oikeita, vaatimusten määrittämisen perustaksi tarvitaan käyttäjien työn syvällinen jäsentäminen.

Käyttäjien työn syvällinen jäsentäminen on erittäin keskeinen toimenpide, joka kuitenkin käytännössä tehdään hankinnoissa kovin pintapuolisesti. Tämä tulisi tehdä ajoissa, ja sitä varten pitäisi varata resursseja. Ja välttää esimerkiksi sitä suodenkuoppaa, että käyttäjät (tai heidän edustajansa) laitetaan itse tekemään työnsä jäsennys.

- Tämän jutun puitteissa näiden asioiden seikkaperäinen kuvaus ei ole mahdollista.  Tarkempaa tietoa saa - kysymällä minulta.

tiistai 10. huhtikuuta 2012

Kokemuksia "Käytettävyys tietojärjestelmien hankinnoissa" -kurssista

Pidin ensimmäisen "Käytettävyys järjestelmien hankinnoissa" -kurssin maaliskuussa, http://www.ttlry.fi/koulutus/kaytettavyyden-varmistaminen-hankinnoissa-1232012.

Kurssin keskeinen sisältö oli esittää ratkaisuja sille, miten käytettävyys saataisiin aidosti mukaan tietojärjestelmien tarjouspyyntöihin: miten laatia todennettavia ja valideja käytettävyysvaatimuksia.

Kurssi oli täysi, 12 osallistujaa. Kaikki halukkaat eivät päässeet mukaan. Luultavasti 12 on sopiva maksimi määrä tällaiselle ryhmätyöintensiiviselle kurssille.

Sekä oman tuntuman että kurssilaisten palautteen perusteella kurssi meni ihan kohtullisesti. Varsinkin ottaen huomioon, että kurssi oli ensimmäinen laatuaan. Mutta parannettavaakin löytyi. Itse tiivistäisin palautteet ja oppimat seuraavasti:

  • Aihe koettiin kiinnostavaksi ja harjoitukset ja case hyviksi, sekä kouluttaja asiantuntevaksi...;)
  • Esityksessä hiomista
  • Yksi päivä ei riitä tällaiseen sisältöön; mennään kuitenkin sekä käytettävyyden että hankintojen "syvällisyyksiin". Ehkä seuraavalla kerralla niin, että kaksi kurssipäivää; ehkä kaksi erillistä kurssia
Palataan asiaan uudestaan syksyllä!




--------------------------------------
Osallistujien palautteita

Hyvää:

  • "käytettävyysopit hyviä & kiinnostavia"
  • "ajatuksia ja ideoita siitä, miten käytettävyyttä voitaisiin ylipäätään parantaa"
  • "erittäin mielenkiintoista tietoa"
  • "kouluttaja käytettävyyden huippuasiantuntija", "erittäin hyvä asiantuntemus"
  • "päivä avasi käytettävyyteen liittyvää problematiikkaa", "tuli selväksi, että asia on vaikea"
  • "vetäjän tietämys"
  • "ajattelutavan muutos"
  • "harjoitukset olivat hyviä, sitä kautta asiat konkretisoituivat"
  • "tapaukset, caset"
Kehitettävää:
  • "kouluttajalla oli selvästi paljon enemmän asiaa kuin päivään mahtui, joten jonkunlainen jäsentely tulee varmaan tapahtumaan"
  • "kouluttajan tapa esiintyä oli hieman pomppiva", "poukkoileva esitystapa", "sujuvampi esitystapa"
  • "jättäisin harjoituksia vähemmälle"
  • "harjoitusten toteutus vaatii vielä kehittämistä"
  • "paljon asiaa, vähän aikaa"