maanantai 31. lokakuuta 2011

Maailman käytettävyyspäivän 10.11.2011 seminaari: "Käytettävyys tietojärjestelmien suunnittelussa - mikä tökkii, mitä ratkaisuja?"

Nykyiset älypuhelimet, jotka on kehitetty miljoonille erilaisille käyttäjillä ovat radikaalisti helpompia käyttää kuin tietojärjestelmät, jodien käyttäjäkunta on yleensä suppea ja hyvin tunnistettu. Miten tämä on mahdollista? Tilannehan pitäisi olla päinvastoin - käytettävyyden suunnittelun keskeinen lähtökohta kun on "tunne käyttäjäsi". 

Paikka: Haaga-Helia, Ratapihantie 13, Pasila, Helsinki. Luokka 2209
Aika: to 10.11.2011 klo 9:30 - 11:45 (- 12:00)

Maailman käytettävyyspäivän 10.11.2011 seminaari: "Käytettävyys tietojärjestelmien suunnittelussa - mikä tökkii, mitä ratkaisuja?"

Nykyiset älypuhelimet, jotka on kehitetty miljoonille erilaisille käyttäjillä ovat radikaalisti helpompia käyttää kuin tietojärjestelmät, jodien käyttäjäkunta on yleensä suppea ja hyvin tunnistettu. Miten tämä on mahdollista? Tilannehan pitäisi olla päinvastoin - käytettävyyden suunnittelun keskeinen lähtökohta kun on "tunne käyttäjäsi". 

Paikka: Haaga-Helia, Ratapihantie 13, Pasila, Helsinki. Luokka 2209

Aika: to 10.11.2011 klo 9:30 - 11:45 (- 12:00)



torstai 20. lokakuuta 2011

Käytetttävyyssuunnittelun perustandardi ISO 9241-210 ilmestynyt suomeksi

ISO 9241-210 kuvaa käytettävyyssuunnittelun ("Vuorovaikuittesten järjestelmien käyttäjäkeskeisen suunnittelun") keskeiset käsitteet, periaatteet ja aktiviteetit. Sisältää esimerkiksi käyttäjäkokemuksen määritelmän. Korvaa aiemman, hyvin tunnetun standardin ISO 13407.

Standardia saa SFS:ltä: http://sales.sfs.fi/servlets/ProductServlet?action=showquicksearch&keywords=9241-210&x=24&y=15 (standardithan pitää ostaa).

Standardi on periaatteessa suunnattu "laite- ja ohjelmistokehityksen sekä uudelleensuunnittelun prosesseista vastaaville henkilöille", mutta on ehdottoman suositeltavaa peruslukemista myös käytettävyysasiantuntijoille ja käyttöliittymäsuunnittelijoille.

Olin itse mukana valmistelevassa työryhmässä. Vaikka standardi on siis tärkeää peruslukemista alan ammattilaisille, kannattaa ottaa huomioon, että tämä(kin) standardi on osaltaan kompromissi,  ja sitä tulee tarkastella myös kriittisesti. Standardi sisältää hyvin keskeisiä asioita, mutta omasta mielestäni siihen jäi myös ongelmakohtia (käyn läpi standardia blogissa http://iso9241-210.blogspot.com/).

- Tein itse standardin peruskäännöstyön, jota sitten viimeisteltiin MetStan kanssa. Palautetta käännöksestä otan mielelläni vastaan, ja kysymyksiä saa esittää.

tiistai 11. lokakuuta 2011

Älä kysy näitä asioita käyttäjiltä


Yksi käytettävyysalan guruja on Jared Spool. Persoonallinen kaveri ja tosi hyvä esiintyjä. 

Kävin - tai käytiin porukalla - hänen kurssillaan joskus Nokialla ollessani joskus ammoin (vuonna 1995), aiheena paperiprotoilu. Se kurssi opetti paljon. Väitän muuten, että paperiprotoilulla oli ratkaiseva merkitys sille, että aikanaan Nokia oli käytettävyydessä markkinoiden ykkönen (ks. slide show paperiprotoilusta). 

Nyt Jared kirjoittaa aiheesta "kolme kysymystä, mitä ei tulisi kysyä käyttäjätutkimuksessa": http://www.uie.com/articles/three_questions_not_to_ask/

Ja ottaa esiin seuraavat asiat: 
  • älä kysy käyttäjältä tulevaisuudesta
  • älä kysy, kuinka käyttäjä suunnittelisi jonkun toiminnon (oma huomautus: tämä kiusaus tulee kovin helposti käytettävyystesteissä tai palavereissa käyttäjien kanssa)
  • älä kysy siten, että tarjoat valmista ehdotusta syyksi 
Nämä kaikki hyviä pointteja. Mutta eivät kaikki välttämättä uusia. Osallistuin CHI-konferenssin tutoriaaliin käyttäjien haastattelusta vuonna 1996. Pitäjänä Eileen Isaac. Hän toi esiin osittain samat asiat. Eli älä kysy käyttäjiltä:
  • mitä he tekisivät hypoteettisissa tilanteissa (vastaa tuota "älä kysy käyttäjältä tulevaisuudesta")
  • kuinka usein käyttäjät tekevät asioita
  • milloin he tekivät viimeksi jonkin asian
  • paljonko he pitävät jostain asiasta absoluuttisella skaalalla
Ja minä lisäisin tähän vielä oman mausteeni: 
  • kun kysyt, älä tyydy sellaiseen vastaukseen, jota et ymmärrä

perjantai 7. lokakuuta 2011

Millaista on käytettävyysasiantuntijan työ Logicalla, Tiedolla ym?

("ym." otsikossa tarkoittaa yleensäkin julkiselle taholle, esimerkiksi terveydenhuollolle, järjestelmiä kehittäviä ja toimittavia yrityksiä).

Joka tätä blogia on seurannut, tietää, että seuraan julkisen tahon tekemiä tietojärjestelmien tarjouspyyntöjä.

Havaintona siis se, että sellaisia tarjouspyyntöjä ei käytännössä ole, jossa käytettävyyttä aidosti vaadittaisiin tai jossa käytettävyys olisi aito kilpailutuskriteeri (mikä sinällään ei ole ihme, koska käytettävyyden vaatiminen on menetelmällisesti todella haastavaa).

Tästä seurauksena on tietenkin se, että toimittajien ei käytännössä tarvitse - eikä kannata - aidosti sitoutua toimittamaan hyvää käytettävyyttä/ helppokäyttöisiä järjestelmiä.

Tiedän, että järjestelmien toimittajilla (kuten Logicalla ja Tiedolla) on palveluksessaan käytettävyysasiantuntijoita. Aina joskus mietin heidän rooliaan projekteissa.

Ja tohdin tehdä tällaisen, toivottavasti ei liian provosoivan kysymyksen: Millaista on käytettävyysasiantuntijan työ projekteissa, jossa asiakas ei aidosti vaadi käytettävyyttä eikä projekti käytännössä ole aidosti sitoutunut toimittamaan käytettävyyttä? Vai ovatko käytettävyysasiantuntijat yleensäkään mukana näissä projekteissa?

Vai meneekö tässä ajatteluketjussani jokin pieleen?

Haluaisiko joku kertoa ajatuksiaan/ kokemuksiaan?

(Yleensä toivon, että kommentoitaisiin nimellä. Mutta ehkä tässä tapauksessa joku haluaa vastata anonyymisti)